Suomen puolustukseen virtaa rahaa ennennäkemättömällä vauhdilla. Uusia asejärjestelmiä hankitaan ja vanhaa kalustoa päivitetään samalla, kun puolustusmenojen tasoa nostetaan Nato-tavoitteiden mukaisesti.

Paraikaa ilmavoimille rakennetaan F-35-järjestelmää aseineen, merivoimille neljää Pohjanmaa-luokan korvettia ja ilmatorjuntaan uutta Daavidin linko -järjestelmää.

Maavoimille Suomi tilasi keväällä 112 K9-panssarihaupitsia lisää, ja lyhyen kantaman ilmatorjuntaa vahvistetaan Saabin RBS 70 NG -järjestelmillä.

Rahalla saa rautaa, mutta heti käytettävissä olevan puolustuskyvyn rakentaminen on sen sijaan vaikeampi tehtävä.

VALTIONTALOUDEN tarkastusviraston johtava tuloksellisuustarkastaja Suvi Kärki huomauttaa, että yksittäinen panssarivaunu, ohjus tai muu järjestelmä ei itsessään muodosta ”sotilaallista suorituskykyä”.

– Se vaatii myös esimerkiksi koulutettua henkilöstöä, ylläpitoa ja asianmukaisia tiloja, joissa kalustoa säilytetään, Kärki sanoo.

Tekniseltä kalskahtava suorituskyky tarkoittaa siis kokonaisuutta, jossa kalusto, sitä käyttävät ihmiset, koulutus, huolto, varastointi ja johtaminen yhdessä toimivat niin, että haluttu sotilaallinen tehtävä onnistuu.

Viime vuonna VTV tarkasti puolustusvoimien suorituskykyjen rakentamista ja strategista suunnittelua.

Tulosten perusteella sotaväen suunnittelu on lähtökohtaisesti järjestelmällistä ja pitkäjänteistä. Neljä vuoden välein tehtävä puolustusvoimien kehittämisohjelma katsoo 12 vuoden päähän tulevaisuuteen.

– Oikeastaan se laivan suunta on selkeä, mihin mennään, Kärki sanoo.

PITKÄJÄNTEISYYDESSÄ on kuitenkin myös kääntöpuolensa: se tuo jäykkyyttä ja haluttomuutta vaihtaa valittuja ratkaisuja, vaikka turvallisuusympäristö muuttuisi nopeasti.

Esimerkiksi vuosina 2022-2024 Ukrainan sodassa huomattiin, että vihollinen voi yhä hyökätä ”vanhanaikaisesti” panssarivyöryllä ja uraata huutavilla miesjoukoilla, joiden pysäyttämiseen tarvitaan esimerkiksi jalkaväkimiinoja. Niitä Suomella ei enää ollut.

Nyt sodankäynnissä painottuvat droonit, pian myös tekoälyn avulla kohdetta joko ilmasta tai maasta vaanivat robottiaseet.

Mikä pahinta, yksikään ”vanhoista” sodankäyntitavoista ei jää kokonaan pois käytöstä, mutta uusia keksitään säännöllisesti lisää.

LISÄMÄÄRÄRAHOILLA Suomessa on paikattu sotaväen akuutteja puutteita, lisätty pimeätoimintakykyä ja sotilaiden suojavarusteita.

Samalla kasvaa huoli siitä, tuleeko kaikki lisäraha käytettyä nyt järkevästi, jos ensi vuonna huomataankin joku täysin uusi tarve.

– Siihen totta kai liittyy niitä riskejä, että mihin se raha lopulta kohdentuu. Jos esimerkiksi ilmapuolustukseen panostetaan tietyllä euromäärällä, kohdentuuko se siellä parhaalla mahdollisella tavalla, Kärki pohtii.

Tilannetta vaikeuttaa, että Suomi ei asioi sotavarustemarkkinoilla yksin. Kaikki Euroopan maat kasvattavat puolustusmenojaan ja lisäävät ostojaan, mikä nostaa hintoja.

– Totta kai nämä ylikuumentuneet markkinat haastavat tässä vielä entisestään sitä, mitä rahalla sitten saadaan.

VTV huomasi yhden merkittävän eron sotaväen suunnitelmien ja käytännön väliltä.

– Tarkastuksessa tuli esille, että suorituskyvyn eri osatekijöitä suunnitellaan aika kattavasti, mutta suunnitelmien käytännön toteutuksessa on ollut ongelmia, Suvi Kärki kertoo.

Esimerkiksi hankitulle materiaalille ei ole ollut valmiina tarvittavia varastointitiloja.

Samaa tapahtui jo 1990-luvun alussa, kun Suomi osti pilkkahinnalla Itä-Saksan asevoimien jäämistöä. Panssarikalustoa, ammuksia ja tykkejä tuli yhtäkkiä niin paljon, että osaa jouduttiin säilyttämään vuosien ajan taivasalla – mikä lisäsi huoltotarvetta.

Nykyaikainen puolustusmateriaali muuttuu jatkuvasti teknisemmäksi, eikä se kestäisi enää kuusen alla varastoimista samalla tavalla kuten neuvostoaikainen T-72 -tankki kesti.

– Riskinä on, että käyttöikä jää suunniteltua lyhyemmäksi, jos näitä kaikkia näkökulmia ei ole suorituskyvyssä mietitty, Kärki sanoo.

ONGELMAN taustalla on myös budjettirakenne.

Materiaaliostoihin tarkoitettu raha ja puolustusvoimien toimintamenot ovat valtion talousarviossa eri momenteilla.

Materiaalimomentilta maksetaan ”rautaa”, toiselta palkkoja, ylläpitoja ja tilavuokria. F-35 -koneille on vielä oma, erillinen momenttinsa.

– Momenttien rahoitussuunnittelun pitäisi olla tasapainossa ja toisiinsa kytkettyä.

Jos kaluston ostorahat kasvavat huomattavasti mutta toimintamenot eivät seuraa perässä, vaikeuksia tulee varmasti.

– Ei voi mennä sillä tavalla, että puolustusmateriaalimomentin määrärahat nousevat hyvin paljon ja tällä ei ole toimintamenomomenttiin mitään vaikutusta, Suvi Kärki huomauttaa.

HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS on jopa suuren reserviarmeijan Suomessa todellinen pulma.

Äskettäin Helsingin Sanomat kiinnitti huomiota siihen, että uusien lentokoneiden ja alusten käyttöönotto osuu suurin piirtein samaan aikaan, minkä vuoksi satoja ammattisotilaita on poissa muusta palveluksesta.

Samaan aikaan droonivaaran takia ammattilaisten ylityörajat paukkuvat jo nyt, ja aiemmatkin tehtävät pitäisi hoitaa.

Helsingin Sanomat päättelee, että osittain tämän takia Suomi joutui pyytämään Ruotsilta apua itärajan ja merialueen valvontaan.

VERONMAKSAJAA kiinnostaa, käytetäänkö kasvaneet puolustusmäärärahat järkevästi. Jokainen kansalainen halunnee, että veroeuroille saadaan mahdollisimman paljon vastinetta.

Asiaan perehtyminen on kinkkistä, koska hankinnat ovat julkisia, samoin puolustusselonteot, mutta rahalla saadut suorituskyvyt taas salaisia.

– Ei ole mitään yksittäistä selkeää mittaria, jota voisi seurata. Kokonaiskuvan rakentaminen julkisista lähteistä on todella vaikeaa, Kärki myöntää.

TÄMÄ KAIKKI TEKEE VTV:n kaltaisesta riippumattomasta tarkastuksesta ja eduskunnan tiedonsaannista yhä tärkeämpää.

Kansanedustajien on kuultava päätöstensä tueksi olennaiset faktat, vaikka suurelle yleisölle niitä ei voitaisi paljastaa.

VTV pääsee tarkastuksissaan myös turvaluokitellun aineiston äärelle.

– Kun veronmaksajat eivät pysty seuraamaan julkisista lähteistä, mitä rahalla tehdään, niin se, että sitä voidaan valvoa ja tarkastaa ja saada tarkastuksessa tarvittavat tiedot, tulee entistä tärkeämmäksi.

Kärjen mukaan VTV:n tiedonsaannissa puolustusvoimilta ei ole ollut ongelmia.

– Aina olemme kyllä saaneet tarvittavat tiedot.